Rajalansaari

Rajalansaari on toiminut retkeilijöiden ja leiriläisten suosimana kohteena jo useat vuosikymmenet. Kunnan ja seurakunnan lastenleirejä on järjestetty saaressa jo ainakin 1950-luvulta lähtien, kenties aiemminkin. Saaren kaksi luonnonniittyä toimivat telttakenttinä, joista toinen on jo metsittynyt. Yli sata vuotta sitten niityillä laidunsi Rajalan talon eläimet ja laitumeksi saari sopikin hyvin luonnonesteidensä vuoksi.

Saari oli vanhoissa kartoissa nimetty joko Hepo- tai Hevossaareksi, mutta luopioislaiseen tapaan Kukkian saaria kutsuttiin usein omistajansa mukaan ja nimeksi vakiintui Rajalansaari. Saari siirtyi kunnan omistukseen Rajalan tilan oston myötä vuonna 1870. Tilakauppa oli Suomen historiassa vasta toinen kunnan ostama maatila. Kunnanisien rohkeudesta kertoo se, että Luopioisten kunta oli silloin vasta kaksivuotias.

Rajalansaaren luonnonsuojelualue

Kukkiajärven Rajalansaaressa sijaitseva Rajalansaaren lehmusmetsikkö on luonnonsuojelulaissa tarkoitettu suojeltu luontotyyppi. Se on luontaisesti syntynyt, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvametsikkö (jalopuumetsikkö), jossa kasvaa yli 200 jaloa lehtipuuta. Suurin osa on eri-ikäisiä lehmuksia, suurimpien ollessa halkaisijaltaan jopa yli 50 cm. Alueella on runsaasti myös nuoria lehmuksia ja lehmuksen taimia. Alue on hyvin edustava, laaja ja suurelta osin lähes luonnontilainen. Siirtolohkareiden runsaus on vaihtelevamaastoiselle kohteelle leimaa antava.

Luontopolulla

Rajalansaaren luontopolku tarjoaa meille noin tunnin kierroksella paljon nähtävää. Kun saaressa pidetyn nuorten leirin osanottajilta kysyttiin, mitä polulta jäi mieleen, niin vastaus kuului kuin yhdestä suusta: Topleronekivet. Todellakin, nuo polun alkupään isot lohkareet kiehtovat mielikuvitusta. Kun jatkamme polkua eteenpäin noilta kolmiokiviltä, saavutaan saaren todennäköisesti alkuperäisimmän asumuksen äärelle, mäyrän pesälle. Pesän voi kuvitella muodostuvan maan alla kymmeniä metrejä pitkäksi sokkelikoksi. Eteenpäin mentäessä tulemme valtavan maatuvan haapapuun luo. Haapa on yksi metsän avainlajeja. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta. Maatuvana runko jatkaa elämäänsä tarjoten alustan mitä moninaisimmille eliöille. Tulemme runoilijan puulle, joka on kasvanut ensin lähes vaakasuoraan ja sitten jollakin tavalla hoksannut kääntyä kohti taivasta. Isokokoinen mestälehmus muodostaa helposti lehvästöllään puun alle suojaisia paikkoja, tällainen on polulla eteen tuleva lehmusmaja.

Lehmusmaja on samalla risteysasema, sillä sen läheisyydessä on Ormiolahti, jonka kautta esimerkiksi melojat voivat tulla luontopolulle. Vaihtelevassa maastossa laskeudumme vehkakosteikolle, joka on muodostunut aikojen alussa syntyneeseen kalliomaljaan. Kiipeämme polun korkeimmalle kohdalle, kaikukallioille, joita myös Hella Vuolijoki on aikanaan käyttänyt hyväkseen laulaessaan soutumatkalla Eino Leinon kanssa alla olevan Hevossalmen läpi. Ihailemme upeaa maisemaa. Laskeudumme Hevossalmen rantaan, istahdamme lepäämään maisemapenkille ja jatkamme sitten polkuamista eteenpäin. Rannalla kohtaamme komeita tervaleppiä, ikiaikaisia lohkareikkoja ja runsaslajisia sammalvaltakuntia.

Savusauna-alue

Rajalansaari on toiminut retkeilijöiden ja leiriläisten suosimana kohteena jo useat vuosikymmenet. 

Kunnan ja seurakunnan lastenleirejä on järjestetty saaressa jo ainakin 1950-luvulta lähtien, kenties aiemminkin. Saaren kaksi luonnonniittyä toimivat telttakenttinä, joista toinen on jo metsittynyt. Yli sata vuotta sitten niityillä laidunsi Rajalan talon eläimet ja laitumeksi saari sopikin hyvin luonnonesteidensä vuoksi.

Rajalansaaren helmiä on savusauna-alue, jota voi varata omaan käyttöön. Alueella on savusaunan lisäksi grillikatos, nuotiopaikka ja puuliiteri sekä mökki majoitusta varten. Mökissä on petipaikat (kerrossängyt ja patjat) 11 henkilölle, takka sekä keittiötila, jossa on kaasuhella ja kaasulla toimiva jääkaappi. Varaukset hoitaa Luopioisten kuntainfo.

Rajalansaaren yleisösauna

Rajalansaaren savusauna toimii kesäkeskiviikkoisin klo 18-21.30 yleisösaunana. Yleisösaunailtoina kävijät tuo saareen jo legendaariseksi muodostunut soutuvenetaksi, jonka lähtöasema on Rajalanniemestä Kesäkehräntien P-alueelta rantaan johtavan polun päästä.

Saunatontut

Rajalansaaren saunan lämmitystä yleisösaunailtoina hoitavat talkoolaiset, joita kutsutaan saunatontuiksi. Virallinen saunatonttinimitys on annettu kahdelle henkilölle, Timo Ailiolle (kuvassa vasemmalla) vuonna 2019, ja Perttu Pohjanperälle (kuvassa oikealla) vuonna 2022. He molemmat ovat olleet pitkään vaikuttamassa Rajalansaaren kehitykseen sekä toimineet aktiivisesti lämmittäjinä ja savusauna-alueen kunnossapitäjinä.

Saunatonttujen päämaja

Saunatonttuihin liittyy saunanlämmittäjien lisäksi tarina, jonka mukaan Rajalansaari on ikiaikain ollut jotenkin saunatonttujen suosiossa. Niinpä Rajalansaari on nimitetty Suomen saunatonttujen päämajaksi. Nimitys ei ole virallinen, koska tontut eivät tee numeroa itsestään. Saunatonttuja on myös kuvattu, katso Atleettiset saunatontut. 

Missä saunatotot ovat silloin, kun saunaa ei lämmitetä? Saaresta on löytynyt metsien siimeksestä ihan selvästi saunatonttujen kotipesä tai ainakin paikka, jossa saunatontut voidaan helposti uskoa viettävän aikaansa.  Jatkon kannalta mietitäänkin, vodaanko tuo paikka jollakin sopivalla tavalla tavalla julkistaa yhteisymmärryksessä tonttujen kanssa.