Museot
Luopioisissa on kaksi mielenkiintoista museota, kotiseutumuseo ja Mikkelinmäen torpparimuseo. Molemmat ovat kunnan omistuksessa olevia kansantieteellisiä museoita.
Luopioisten kotiseutumuseo
1952 perustettu kotiseutuyhdistys Kukkia-Seura ry. pyysi silloiselta Luopioisten manttaalikunnalta lahjoituksena Luopioisten kirkonkylässä sijaitsevaa tyhjillään olevaa viljamakasiinia. Pitäjänmakasiini oli rakennettu kirkkomaalle, kirkon viereen 1854. Alkuvuosina makasiini toimi lainajyvästönä, 1900-luvun alussa kunnan varastona ja sittemmin se oli tyhjillään. Makasiiniin oli tarkoitus perustaa kotiseutumuseo. Kukkia-Seura oli jo kerännyt esineistöä museota varten ja nyt tarvittiin sopiva näyttelytila. Manttaalikunta lahjoittikin makasiinin Kukkia-Seuralle 1954, ja kaksi vuotta myöhemmin pitäjänmakasiini avattiin Luopioisten kotiseutumuseona. Makasiiniin oli tehty tarvittavia muutostöitä Museoviraston valvonnassa. Alun perin kaksikerroksisesta pimeästä varastorakennuksesta oli tullut kolmikerroksinen ja sähköistetty museo. Muutosten jälkeen rakennuksessa oli kymmenen lamppua ja yksi pistorasia. Valoisuutta lisättiin 1957, kun rakennukseen puhkaistiin ikkunat.
Luopioisten kotiseutumuseossa on noin 2500 luetteloitua esinettä. On vanhoja terveydenhoitovälineitä kuten suoneniskurauta ja hampaanvetokoukku, kirjoja 1700–luvulta ja dramaattinen kirje neidolta hänet hylänneelle nuorelle miehelle. Kaikki esineet eivät ole näkyvillä, osa on sen verran huonokuntoisia. Kotiseutumuseossa on esineitä rautakaudelta 1970–luvulle. Suurin osa niistä on 1800-luvulta tai 1900–luvun alusta. Vanhimmat esineet ovat 1800–1600-luvulla eKr. valmistetut kivikirveet.
Yksi museon mielenkiintoisimpia esineitä on Olavi Ahosen valmistama pienoismalli Luopioisten kirkonkylästä vuonna 1900. Siitä näkee, että kirkko, kylänraitti ja tori ovat olleet yli 100 vuotta samalla paikalla kuin nytkin.
Mikkelinmäen torpparimuseo
Samoihin aikoihin kun kotiseutumuseota korjailtiin, kukkiaseuralaiset kiinnittivät huomionsa vieressä olevaan vanhaan pyhään paikkaan, Mikkelinmäkeen, jossa sijaitsi mm. uhrilähde ja rautakautinen uhrikivi. Paikka tuli säilyttää, ja niin seura pyysi aluetta Luopioisten kunnalta museoalueeksi. 1957 Mikkelinmäelle siirrettiin ensimmäiset rakennukset, ns. Hirvelän pirtti ja neidon aitta.
Hirvelän pirtti, Ämmätsässä sijainneen Hirvelän torpan päärakennus, on rakennettu 1800-luvun alussa ja sen toinen pää on entinen savutupa. Hirvelän pirtin menneisyys on traaginen. Perheen vanhin poika oli tietämättään sairastunut punatautiin Venäjällä. Hänen palattuaan kotiin elokuussa 1916 koko perhe menehtyi tartuntaan isäntää (Severi Hirvimäki) ja yhtä tytärtä lukuun ottamatta, kahden viikon sisällä kuolivat Ida-äiti ja kuusi lasta.
1970-luvun alkuun mennessä rakennusmäärä oli noussut nykyiseen kahteentoista. Uhrikiven ja -lähteen lisäksi mäellä sijaitsee kuusi aittaa, riihi, lato, savusauna, karjamaja, tuulimylly ja päärakennus Hirvelän pirtti. Kaikki rakennukset tuotiin eri puolilta Luopioisten kuntaa.
Mikkelinmäen torpparimuseon pihapiirissä pidetään kesäisin kirkastussunnuntaina kotiseutujuhla. Kesällä 2023 uusitaan torpparimuseon rakennusten katot.
Museot ovat auki kesäisin juhannuksesta elokuun alkuun.
Kotiseutumuseo
Osoite: Niementie 2, 36760 Luopioinen
Avoinna: ti-la klo 11.00-15.00
Mikkelinmäen torpparimuseo
Osoite: Leikkuuhuoneentie, 36760 Luopioinen
Avoinna: ke-la klo 11.00-15.00.
Museot ovat auki sopimuksen mukaan myös muina aikoina. Tiedustelut: Johanna Järvinen, p. 040 518 7767.
Uudet katot
Mikkelinmäen torpparimuseon aitat ja päärakennus, Hirvelän torppa, saivat kesällä 2023 uudet lautakatot Pälkäneen kunnan ja ahkeran talkooväen toimesta.
Aiheesta lisää:
Sydän-Hämeen lehti 16.7.2015: Kivikirves, rakkauskirje ja mysteeriesine
Sydän-Hämeen lehti 25.7.2016: Mikä on ulkuri ja mitä sillä tehdään?
YLE 26.6.2017: Hampaanvetokoukku ja muut kotiseutumuseoiden jännät tavarat ovat taas nähtävinä